Ei hitsiläinen, oon unohtanut tän blogin ihan kokonaan. Oon keskittynyt vain siihen, että herään aamulla kuuden jälkeen ja lähden tekemään kahdentoista tunnin työpäivän ja yritän vielä raahautua takaisin kotiin... ei saisi nyt valittaa kun on edes jonkinlaista työtä, mutta inhoon tätä koko hommaa aivan äärettömän paljon !! Lähen seittemältä kotoa, matkustan kahdella eri bussilla tunnin verran, teen työpäivän, tuun takasin kotiin tunnin ja oon kotona vasta kahdeksalta illalla... siinä ne päivät nykyään menevätkin ja mulla on viikosta riippuen 1-2 vapaata ja yleensä nekin päivät menee jollakin tapaa lastenvahti hommissa tai jossain muussa. Pahinta tässä kaikessa on se, että saan kavereilta jatkuvasti viestejä että oon vaan koko ajan töissä... se on kolauttanut mut nyt totaallisesti ja tälle asialle on tultava nyt loppu ! Ei kukaan normaali nuori saatika oikeasti työssä käyvä aikuinen tee melkein joka päivä aamusta iltaan töitä.
Mua oikeestaan itkettää tällä hetkellä se, että koko vapaa aika on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja en osaa enää nauttia mistään kunnolla. Valitan täälläkin ihan koko ajan ja se karkottaa teidät lukijat, mutta en halua kaunistella. Voisin hyvin postailla teille asuntopostausta tai suosikki kosmetiikka tuotteista tai kirjoitella tulevaisuuden kouluhaaveista, mutta missä välissä ?
Pahiten muhun kolahti eilen whatsappiin ilmestynyt viesti tältä eräältä tyypiltä, joka meni sana tarkasti näin; " sä oot aina töissä ".
En osaa olla vihainen tälle ihmiselle, joka mut tähän pisteeseen on ajanut, lähinnä oon pettynyt. Oon vihainen itselleni, että oon päästänyt itseni taas tähän oravanpyörään, josta en pääse pois. Multa löytyy pitkä lista muiden blogeista inspiroituneena postausideoita kuten asuntopostaus, tulevaisuuden kouluhaaveet, sisustusjuttuja, aamurutiineista ja muuta ihan iloista aihetta kirjoitella :-)
Nyt mä ainakin oon saanut itseni koottua kasaan ja päässyt takaisin blogiin, joten eiköhän taas aleta postailla ihan tuttuun tyyliin. Paljon olisi ihania asioita kerrottavana ja näytettävänä ja haluan päästä yhdessä teidän kanssa fiilistelemään tulevaa joulua ♥ ootan innolla takasin sitä ihanaa valkoista maata, onko muita ketkä odottaa kunnon talvea jo innolla ? :D
Ehkä tää tästä joskus vielä iloksi muuttuu. Onko teillä antaa vinkkejä tälläisen arjen keskellä, että miten saisin sitä niin sanottua lisäaikaa iltoihin ? Mutta nyt mä lupaan, että alan kirjoittamaan iloisimmista aiheista, mä lupaan !!
Voimia sinne! Pystyn samaistumaan sinuun jonkin verran, sillä minullakin menee työt usein niin ettei jää kauheasti vapaa-aikaa ja varsinkin nyt kun on pikkujouluaika niin se tarkoittaa minulla sitä että työpäivät venyvät paljon ja välillä tuntuu, etten käy kotona kuin nukkumassa. Kyllä sitä välillä itsekin miettii että onko se kaiken arvoista, mutta jotenkin sitä aina kuitenkin pystyy sitten ajattelemaan positiivisesti, kun tietää että jossain vaiheessa se helpottaa. Pitää vain ottaa siitä vähäisestäkin vapaa-ajasta kaikki ilo irti ja niistä vapaapäivistä.
VastaaPoistaKiitos paljon ja tsemppiä myös sinnekkin kiireiseen arkeen :-) toi on niin totta, että niistä vapaa päivistä täytyisi ottaa kaikki ilo irti, itsellä on vain hankalaa se, koska yksi vapaa päivä viikossa ei vain riitä siihen, että ehtisi kunnolla ladata akkuja ja kerätä voimia taas tulevaan ! Täytyy vain etsiä niitä hyviä asioita myös tästä arjesta ja mennä positiivisesti eteenpäin niiden voimalla.
PoistaTsemppia Emilia! <3 Itsekin tein joskus Tampereella asuessani 12h työvuoroja, mutta kyllä vapaitakin oli ihan mukavasti, kun noin pitkiä päiviä teki. Työpäivät tosin meni pelkästään töissä, koska kotona ei ehtinyt kuin käydä suihkussa ja syödä iltapalan, jonka jälkeen pitikin jo mennä nukkumaan. Nyt kannattaa vaan ottaa vapaapäivistä kaikki ilo irti ja nähdä kavereita, käydä shoppailemassa, viettää aikaa perheen kanssa yms :).
VastaaPoistaKiitos kovasti Laura ♥ nyt täytyy vain ottaa niistä vapaapäivistä ilo irti ja ottaa kaikki illat mahdollisimman rennosti, se vain tuntuu vievän ihan liian kauan aikaa, että siihen oppii ja osaa irrottaa ne kaikki työjutut. Näillä tsempeillä mä ainakin tosissani yritän :-)
PoistaVoi että, paljon tsemppii sinne arjen aherruksiin!! Välil on elämäs niit hetkii, et tuntuu, et koko ajan on jossai menos eikä ehdi iloitseen ja hengähtään tarpeeks. Sillon vaan oikeesti pitää pysähtyy aloilleen ja alkaa pitää vaikka positiivisuus-päiväkirjaa joka päivän pienistä iloista :) Kyllä se siitä helpottuu, joulukin on jo ihan ovella! <3 Ps. Ihanan näköstä sun kotona, ootan ainaki ihan innolla sisustuspostauksii! :)
VastaaPoistaKiitos ihanasta kommentista Catrih ♥ tuo päiväkirja kuulostaa jo nyt siltä, että käyn huomenna ostamassa sitä varten erillisen kirjan ja alan pitää sitä, kiitos ihanasta vinkistä ;-) sisustuspostauksia tulossa kyllä lähipäivinä, sillä pääsen kuvaamaan kunnolla päivänvalossa !
PoistaVooi murunen, toivotaan että sun tilanne helpottaa pian! :( Tiiän että sulla on just nyt ressaavaa ja rankkaa, mutta nautit nyt kun on vähänkään vapaapäiviä! :-) Ja yritetään saada se ykskin tajuumaan, että vois vähän sumplia aikatauluja;)<3
VastaaPoistaHih ihana muru, kiitos ♥ mä todellakin aijon nauttia jokaisesta vapaasta joka mulle suodaan :-) hmh nii, eiköhän se oo lopulta molempien tehtävä vähän joustaa kalenterista aikaa !
PoistaVoi siun kanssasi, mie niin tiijän tuon tunteen! :( miullakin työnteko on aina mennyt siihen että ekanakin työmatkoihin menee niin paljon aikaa. Sitten töissä teki aina vähän turhankin ahkeralla otteella töitä ja sitten vihdoin kun pääsi kotiin niin oli aina niin väsynyt ettei enää vain jaksanut mitään :/ tuo on niin tuttua että saa viestin "oot aina töissä, sinuu ei nää enää koskaan missään" ja Se kolahtaa aika kovasti. Se kun tajuaa että hemmetti oikeesti viettää töissä mielettömästi aikaa ja muu elämä jää aivan sivuun! Paljon voimia siulle ja iloista mieltä!<3 et oo tämmöisten juttujen kanssa yksin! :))
VastaaPoistaKiitos Selina kun kommentoit, sun sanat niin osui ja upposi ♥ mä olen huomannu juurikin nuo samat asiat omassa arjessa ja pahinta on se, että myös ne ympärillä olevat ihmiset kärsivät tästä myös :-( toivon suuresti sitä päivää, kun kaikki vain luistais eteenpäin onnellisesti ja aikaa jäisi myös niille läheisille ympärillä. Kiitos kovasti, nyt ainakin tiedän että en ole yksin :-)
Poista