Lyhyt ja ytimekäs otsikko tämän päivän postauksesta. Joskus kirjottelin blogiin useammin migreenistä, mutta viime vuosina se on jäänyt vähemmälle, päivittelisin muuttunutta tilannetta useasti eikä siitä jatkuvasti puhuminen paranna tilannetta. Monelle migreeni tarkoittaa edelleen sitä tavallista päänsärkyä, joka lähtee buranalla. Totuus on toisinaan aivan toinen. Pahimmillaan kohtaukset vie hetkellisesti muistin, näkö sumenee, raajat saattavat puutua ja voimat kadota kokonaan, oksennat, kärsit valonarkuudesta, olet hajuherkkä ja pienetkin äänet soivat korvissa kuin basso. Tässä on yksi niistä sairauksista, joka ei näy ulospäin mutta tekee elämästä raskaan ja kivuliaan.
Olin 15- vuotias saadessani ensimmäisiä lääkityksiä, tänä syksynä tulee 6 vuotta täyteen kamppailua jatkuvan päänsäryn kanssa. Ikävintä on, että tämä on pahentunut vuosi vuodelta. Mitä vanhemmaksi on tullut, myös hoidon saaminen tuntuu hankalammalta. Lääkäriltä toiselle on vaihdettu useasti ja sairautta vähätellään, se turhauttaa. On vaikea yrittää saada apua ja hoitoa, kun tilannetta ei oikein ymmärretä.
Tällä hetkellä tilanne migreenin kanssa on se, että voimat alkavat olla ihan lopussa. Päänsärky on jatkuvaa, lähes tauotta. Nukkuisin tällä hetkellä mielelläni vain koko ajan, jos olisi mahdollisuus. Työnteko on tällä hetkellä hyvin hankalaa kivun kanssa. Eikä varmasti jatkuva stressi erilaisista asioista helpota tilannetta...
Nyt on huomannut tarvitsevansa kunnolla tukea ja apua, vihdoin osaa kuunnella ja miettiä hetki itsekkäästi vain ihan itseään. Muutamalle eri lääkärille olisi taas tässä aikoja, toivottavasti he saavat tämän särkyputken katkeamaan ja helpostusta kohti kesää, kesällä kun tuo lämpö ja kuumuus laukaisevat vieläkin herkemmin kohtauksia.
Jollain ihmeellä sitä kuitenkin jaksaa herätä vielä aamulla ylös ja nauttia päivän tapahtumista. Läheiset kuitenkin huomaavat väsymyksen ja äiti on erityisesti ollut suurena tukena viime aikoina ♥ Tällä hetkellä kaikki menot suunnitellaan ihan jaksamisen mukaan, joskus joudun perumaan kaiken kun särky käy liian suureksi. Uskon, että tilanne helpottaa vielä joku päivä, mutta siihen saakka täytyy nyt jaksaa päivä kerrallaan.
Synkästä postauksesta huolimatta ulkona on mielettömän upea sää, josta haluan päästä nauttimaan, nauttikaa tekin ♥