2. marraskuuta 2013

SURU AIKA


DSC01556
Perjantai ilta, koulu stressi ohi, voi huokaista. Uskomattoman ihana päivä takana, paljon iloa ja naurua. Illalla se tapahtuu; puhelin soi, isä soittaa ja kertoo sen, mitä kukaan ei halua kuulla; Yksi rakkaistamme on lähtenyt pois keskuudestamme.
Kylmät väreet. Suru. Kaipuu. Ikävä. Ne iskevät pintaan. Sanoinkuvaamattoman tyhjä olo valtaa mielen. Voiko näin tapahtua?
DSC01559
Aamulla herätessä on epätodellinen olo. En vieläkään osaa pukea ajatuksia sanoiksi. Istun vain hiljaa ja tuijotan tyhjyyteen. Miten joku tärkeä voi olla nyt pois?
Tiedän, että osa heistä ketä tämä koskettaa lukee tämän joskus. Haluan vain sanoa, että me olemme äärettömän iso ja hyvä tukiverkko toisillemme, pidämme huolta, että jokainen meistä jaksaa ja pääsee hetki hetkeltä eteenpäin, halaamme toisiamme tarvittaessa ja suremme yhdessä <3
Niin epätodellinen olo.
MUISTA OSALLISTUA ARVONTAAN TÄSTÄ
EMILIA'S DIARY ON FACEBOOK
EMILIA'S DIARY ON BLOGIKIRPPIS

6 kommenttia: